Pikku hiljaa alkaa näkyä se että gluteeni on jätetty ruokavaliosta pois sillä vatsa on ihan turvonnut ja olo olo tosi tukala. Lääkäriin soitin niin kommentti oli vain et "se on normaalia ruokavalion vaihdon yhteydessä". Enkös mä juuri siksi vaihtanut ruokavaliota että vatsa vaivat häviäisivät?
Noh, pitää katsoa vielä viikonloppu, jos ei sitten olo kohene niin pitää kai mennä lääkäriin.
perjantai 17. helmikuuta 2012
perjantai 10. helmikuuta 2012
Lamaannus -dietti
Yksi "hieno" asia tässä todetussa keliakiassa on että kun en tiedä mitä syödä, en syö mitään.
Katsotaan kerkeääkö paino putoamaan ennenkuin keksin mitä syön. :)
Moni on nyt ehdotellut karppaamista ja sen suuntaanhan tässä on menty pelkästä proteiinista ja rasvoista koostuvilla aterioilla. Vihannekset olisi hyviä mutta kun syön vain salaatteja, tomaattia ja kurkkua alkaa vähän tökkiä. Varsinkin kun kyllästyn helposti ruokiin tai ne rupeaa "ällöttämään".
Sen verran olen jo saanut aikaiseksi että kokeilin tehdä gluteenitonta pitsaa. Ja se jäi kokeiluksi sillä sain sitä vain vähän syötyä, niin pahaa se oli. Ostin myös maizenaa jota pitäisi seuraavaksi kokeilla.
Lihapullat on ihan jees kun vaihdoin korppujauhon raastettuun perunaan, niistä tulikin yksi uusista lempiruuistani. Pitää vaan varoa ettei syö liian usein ettei kyllästy!
Roskaruoka on jäänyt pää sääntöisesti ostamatta paria taxaria lukuun ottamatta. Ei oikein kiinnosta tilata hampurilaista ilman sämpylää niinkuin ystävät on ehdotelleet...
Mut ehkä tähän tottuu pikku hiljaa. Ei ole enää edes niin nälkäkään...
Katsotaan kerkeääkö paino putoamaan ennenkuin keksin mitä syön. :)
Moni on nyt ehdotellut karppaamista ja sen suuntaanhan tässä on menty pelkästä proteiinista ja rasvoista koostuvilla aterioilla. Vihannekset olisi hyviä mutta kun syön vain salaatteja, tomaattia ja kurkkua alkaa vähän tökkiä. Varsinkin kun kyllästyn helposti ruokiin tai ne rupeaa "ällöttämään".
Sen verran olen jo saanut aikaiseksi että kokeilin tehdä gluteenitonta pitsaa. Ja se jäi kokeiluksi sillä sain sitä vain vähän syötyä, niin pahaa se oli. Ostin myös maizenaa jota pitäisi seuraavaksi kokeilla.
Lihapullat on ihan jees kun vaihdoin korppujauhon raastettuun perunaan, niistä tulikin yksi uusista lempiruuistani. Pitää vaan varoa ettei syö liian usein ettei kyllästy!
Roskaruoka on jäänyt pää sääntöisesti ostamatta paria taxaria lukuun ottamatta. Ei oikein kiinnosta tilata hampurilaista ilman sämpylää niinkuin ystävät on ehdotelleet...
Mut ehkä tähän tottuu pikku hiljaa. Ei ole enää edes niin nälkäkään...
tiistai 7. helmikuuta 2012
Jäätelökriisi
Mietin tuossa et voisin hakea kaupasta nyt illalla lempijäätelöäni eli Ben & Jerry's Cookie Dough. Olen ollut ihastunut siihen nyt jo pari vuotta ja se on ollut pitkään ainoa jäätelö jota ostan itse.
Tässä on nyt vaan yksi ongelma: En saa syödä sitä koska siinä on gluteenia. Oikeastaan juuri gluteeni(=Cookie Dough) on juuri kyseisen jätskin "idea".
Tietysti voisin kaivaa jäätelöstä keksi-osiot pois, mutta kyseinen jätski on sen verran kallista(melkein 6€/purkki) ettei sitä kannata ostaa jos ei aio syödä keksi-osioita.
Tässä ei sitten taida olla muuta ratkaisua kun vaihtaa lempijäätelöä tai olla pahoinvoiva ja turvoksissa monta päivää...
Melkein kallistuisin pahoinvoinnin puolelle.... tai no ehken kuitenkaan.
Tässä on nyt vaan yksi ongelma: En saa syödä sitä koska siinä on gluteenia. Oikeastaan juuri gluteeni(=Cookie Dough) on juuri kyseisen jätskin "idea".
Tietysti voisin kaivaa jäätelöstä keksi-osiot pois, mutta kyseinen jätski on sen verran kallista(melkein 6€/purkki) ettei sitä kannata ostaa jos ei aio syödä keksi-osioita.
Tässä ei sitten taida olla muuta ratkaisua kun vaihtaa lempijäätelöä tai olla pahoinvoiva ja turvoksissa monta päivää...
Melkein kallistuisin pahoinvoinnin puolelle.... tai no ehken kuitenkaan.
sunnuntai 5. helmikuuta 2012
Pienoinen pettymys: Taikina-aines gluteenittomiin suklaaleivoksiin...
Surin eniten keliakiasta kuultuani että leipominen loppuisi siihen. Miten muka leipoo ilman vehnäjauhoja? Nooh löysin kaupasta valmiin taikina-aines paketin Luomu Brownies -leivoksiin.
Pakkohan se oli heti kokeilla sillä suklaaleivoksilla on oma paikkansa sydämennäni ;)
Tänään sitten sain aikaiseksi kokeilla niitä ja taikina oli mielettömän hyvää(meinasi jäädä melkein jo paistamatta). Taikina oli helppo tehdä ja lopputulos näytti suht "normaalilta".
Leivosten maku oli pieni pettymys sillä browniesit maistuvat ihan syötäviltä, mutta jälkimaku on lähinnä suklaa-ruisleipää, mikä on mielestäni lähinnä outoa.
Taikina-aines on: Gluteeniton maailma, Luomu Brownies
Pakkohan se oli heti kokeilla sillä suklaaleivoksilla on oma paikkansa sydämennäni ;)
Tänään sitten sain aikaiseksi kokeilla niitä ja taikina oli mielettömän hyvää(meinasi jäädä melkein jo paistamatta). Taikina oli helppo tehdä ja lopputulos näytti suht "normaalilta".
Leivosten maku oli pieni pettymys sillä browniesit maistuvat ihan syötäviltä, mutta jälkimaku on lähinnä suklaa-ruisleipää, mikä on mielestäni lähinnä outoa.
Taikina-aines on: Gluteeniton maailma, Luomu Brownies
"Ei niin harmaan -leivän" metsästys.
Kuultuani etten saa enää koskaan syödä ruista, vehnää tai ohraa tajusin että ruokavalioni tulisi muuttumaan täysin. Onneksi perheeni tuli käymään meillä ja äitini etsi minulle citymarketin pakaste osastolta gluteenittoman osaston. Sieltä löytyi ensimmäinen näkemäni "Ei niin harmaa-leipä". Ostimme selllaisen ja kotona lämmitettyäni palan sitä totesin että hivenen ummehtuneesta hajusta huolimatta leipä maistui normaalilta paahtoleivältä. Leipä on: Semper Toasty Kaura.
Kannattaa katsoa lisää valmistajan sivuilta:
http://www.sempergluteeniton.fi/tuotteet/leivat/toasty-kaura-leipa
Lyhyt sairaskertomukseni.
Olen 22vuotias nuori nainen. Sairastan suolisto keliakiaa, johon sain melkein 10vuoden pahojen oireiden jälkeen diagnoosin viime viikolla. Lisäksi minullla on erikois herkkä vatsa, joka ei sulata ns. kovia ruoka-aineita(Johtuu pääsääntöisesti sappirakon synnynnäisestä epämuodostumasta, joka kärjistyi sappikiviin ja sappitulehdukseen. Leikattiin 4v. sitten.) esimerkiksi kaali, lanttu ja lisänä vielä laktoosi-intorelanssi. Olen myös toipumassa pikkuhiljaa vastustus kyvyn romahduksesta josta on nyt 4vuotta.
Kolme kertaa on tilani mennyt niin huonoksi että on ollut kuolema lähellä:
1. Olin 18v ja sairastuin hometalossa home allergian takia ja sain kurkkuuni paiseen. Kävin viikon lääkärissä ja sitä ei vaan huomattu. Lopulta menin käymään lääkärissä lapun kanssa, kun en enää voinutpuhua tai syödä edes jäätelöä. Päädyin suoraan ensiapuun jossa 3 lääkäri-opiskelijaa piteli käsistä ja päästä kun operoiva lääkäri veti kieltä alas, puudutti ja avasi paiseen. Sen jälkeen noin viikon ajan paiseeseen työnnettiin metallinen tikku että mätä pääsee ulos. Muisti kuvat tästä ovat vahvat ja tämä aiheutti mm suuhun koskemis pelon(esimerkiksi ajatus tikkarin suuhun laittamisesta oksettaa ja saan paniikki kohtauksia hammaslääkärissä).
2. Olin niin ikään 18vuotias ja menin lääkäriin 10 kertaa kuukauden sisällä vatsa oireiden takia, tällä kertaa lähinnä koska koulussa oli tylsää enkä jaksanut istua siellä. Lääkäri arveli että syy on ummetuksessa, mutta pisti kuitenkin varuilta ultraan. Nooh siellähän löytyi pari noin golf-pallon kokoista kiveä mun sappirakosta ja näkyi että sappirakko oli räjähtämäisillään. Siitäpä sitten vahdilla osastolle ja aamulla leikkaukseen.
Leikkaus tehtiin tähystämällä ja kuljin viikon kauheissa tuskissa rollaattorilla ja viereisissä sängyissä olevat jalka-leikatut rouvat kävivät peittelemässä minua vessa reissujen jälkeen. Silloin tuntui kurjalta.
Samalla reissulla sain morfiini riippuvuuden kun hoitaja pisti minuun liian usein morfiini pistoksia. Oli muuten jännää kun ihmisiä käveli ikkunasta sisään ja ulos tuon viikon honka olin sairaalassa. Erityisen outoa se oli, koska olin seitsemännessä kerroksessa...
3. Kolmannella kerralla olin jo 20vuotias ja sairastuin sika-influenssaan. Kuumetta oli noin 40astetta ja äitini hoiti minua sillä venäläistaustainen lääkäri ei joko ymmärtänyt että olin saanut taudin henkilöltä joka sairasti diagnosoitua sika-influenssaa. Hänen kommenttinsa oli että hän kirjoittaa päivän sairaslomaa ja että kannattaa mennä vanhempien luokse sairastamaan(asuin tuolloin noin 150km päässä vanhemmistani). Nooh isi haki mut kotiin ja äiti otti lomaa töistä ja hoiti mua viikon. Olin viikon pois tästä maailmasta kuumehoureen ja muiden oireiden takia. Sen jälkeen koko mun perhe sairasti sikainfluenssan lievempänä ja heillä se diagnosoitiin. Viikon sairastettuani sain jälkitaudiksi molempien kehkojen pahan tulehduksen ja keuhkoputken tulehduksen. Vahvan lääkityksen jälkeen viimeisellä kerralla lääkärin tarkastuksessa käytyäni mieslääkäri vain totesi, että jos olisin jäänyt yksin kotiin sairastamaan olisin todennäköisesti kuollut.
-
Jos jotain olen tästä elämästäni tähän mennessä oppinut niin sen että lääkärit ovat vain ihmisiä, jotka voivat tehdä rajattomasti virheitä. Lääkärissä kannattaa käydä jos itse tuntee että jokin on pielessä vaikka ensimmäinen ja viideskin lääkäri väittäisi kaiken olevan kunnossa.
Ihminen tietää itse parhaiten kun jokin on pielessä, sillä lääkäri ei ole selvännäkijä eikä voi kurkata ihmisen sairauksia kristallipallostaan.
Tässä oli vasta paloja mun sairashistoriastani sillä olen ollut hyvin onnekas sairauksien suhteen ja lisäksi vielä todella hyvä rikkomaan itseäni eri harrastuksissa.
Tällä hetkellä olen niin terve kuin vain voin ja aloita taas uutta elämän vaihetta. Välillä tekisi mieli itseä sillä elämä on kaikkea muuta kuin helppoa, mutta kuka väitti että sen pitäisikään olla?
Tämän blogin tarkoitus on nyt käsitellä tätä uutta elämän vaihettani keliakian kanssa. Tervetuloa lukemaan jos kiinnostaa. Aion etsiä käsiini hyviä reseptejä ja kertoa löytämistäni minulle uusista tuotteista. :)
Kolme kertaa on tilani mennyt niin huonoksi että on ollut kuolema lähellä:
1. Olin 18v ja sairastuin hometalossa home allergian takia ja sain kurkkuuni paiseen. Kävin viikon lääkärissä ja sitä ei vaan huomattu. Lopulta menin käymään lääkärissä lapun kanssa, kun en enää voinutpuhua tai syödä edes jäätelöä. Päädyin suoraan ensiapuun jossa 3 lääkäri-opiskelijaa piteli käsistä ja päästä kun operoiva lääkäri veti kieltä alas, puudutti ja avasi paiseen. Sen jälkeen noin viikon ajan paiseeseen työnnettiin metallinen tikku että mätä pääsee ulos. Muisti kuvat tästä ovat vahvat ja tämä aiheutti mm suuhun koskemis pelon(esimerkiksi ajatus tikkarin suuhun laittamisesta oksettaa ja saan paniikki kohtauksia hammaslääkärissä).
2. Olin niin ikään 18vuotias ja menin lääkäriin 10 kertaa kuukauden sisällä vatsa oireiden takia, tällä kertaa lähinnä koska koulussa oli tylsää enkä jaksanut istua siellä. Lääkäri arveli että syy on ummetuksessa, mutta pisti kuitenkin varuilta ultraan. Nooh siellähän löytyi pari noin golf-pallon kokoista kiveä mun sappirakosta ja näkyi että sappirakko oli räjähtämäisillään. Siitäpä sitten vahdilla osastolle ja aamulla leikkaukseen.
Leikkaus tehtiin tähystämällä ja kuljin viikon kauheissa tuskissa rollaattorilla ja viereisissä sängyissä olevat jalka-leikatut rouvat kävivät peittelemässä minua vessa reissujen jälkeen. Silloin tuntui kurjalta.
Samalla reissulla sain morfiini riippuvuuden kun hoitaja pisti minuun liian usein morfiini pistoksia. Oli muuten jännää kun ihmisiä käveli ikkunasta sisään ja ulos tuon viikon honka olin sairaalassa. Erityisen outoa se oli, koska olin seitsemännessä kerroksessa...
3. Kolmannella kerralla olin jo 20vuotias ja sairastuin sika-influenssaan. Kuumetta oli noin 40astetta ja äitini hoiti minua sillä venäläistaustainen lääkäri ei joko ymmärtänyt että olin saanut taudin henkilöltä joka sairasti diagnosoitua sika-influenssaa. Hänen kommenttinsa oli että hän kirjoittaa päivän sairaslomaa ja että kannattaa mennä vanhempien luokse sairastamaan(asuin tuolloin noin 150km päässä vanhemmistani). Nooh isi haki mut kotiin ja äiti otti lomaa töistä ja hoiti mua viikon. Olin viikon pois tästä maailmasta kuumehoureen ja muiden oireiden takia. Sen jälkeen koko mun perhe sairasti sikainfluenssan lievempänä ja heillä se diagnosoitiin. Viikon sairastettuani sain jälkitaudiksi molempien kehkojen pahan tulehduksen ja keuhkoputken tulehduksen. Vahvan lääkityksen jälkeen viimeisellä kerralla lääkärin tarkastuksessa käytyäni mieslääkäri vain totesi, että jos olisin jäänyt yksin kotiin sairastamaan olisin todennäköisesti kuollut.
-
Jos jotain olen tästä elämästäni tähän mennessä oppinut niin sen että lääkärit ovat vain ihmisiä, jotka voivat tehdä rajattomasti virheitä. Lääkärissä kannattaa käydä jos itse tuntee että jokin on pielessä vaikka ensimmäinen ja viideskin lääkäri väittäisi kaiken olevan kunnossa.
Ihminen tietää itse parhaiten kun jokin on pielessä, sillä lääkäri ei ole selvännäkijä eikä voi kurkata ihmisen sairauksia kristallipallostaan.
Tässä oli vasta paloja mun sairashistoriastani sillä olen ollut hyvin onnekas sairauksien suhteen ja lisäksi vielä todella hyvä rikkomaan itseäni eri harrastuksissa.
Tällä hetkellä olen niin terve kuin vain voin ja aloita taas uutta elämän vaihetta. Välillä tekisi mieli itseä sillä elämä on kaikkea muuta kuin helppoa, mutta kuka väitti että sen pitäisikään olla?
Tämän blogin tarkoitus on nyt käsitellä tätä uutta elämän vaihettani keliakian kanssa. Tervetuloa lukemaan jos kiinnostaa. Aion etsiä käsiini hyviä reseptejä ja kertoa löytämistäni minulle uusista tuotteista. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)